keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Chester Bennington

Chester oli yks parhaista ja arvostetuimmista laulajista metallimusiikin piireissä. 
Taisin ite olla alle 10v kun aloin kuuntelemaan bändiä nimeltä Linkin Park, missä Chester lauloi siihen asti kun hän teki itsemurhan vuonna 2017, 41 vuotiaana.

Toukokuussa 2017 Chesterin hyvä ystävä, Soundgarden ja Audioslave yhtyeiden keulakuva Chris Cornell löydettiin hotellihuoneen vessaan hirttäytyneenä. Masennuksen, alkoholismin ja huumeriippuvuuden kanssa pitkään taistellut Chester ei ilmeisesti kestänyt rakkaan ystävän menetystä, ja kaksi kuukautta Chrisin kuoleman jälkeen 20. heinäkuuta, Chrisin syntymäpäivänä, myös Chester hirtti itsensä kotonaan.

Hassua miten vaikka ei olis koskaan tavannut ihmistä, se tuntuu silti tosi läheiseltä. Chesterin poismeno oli itelle tosi kova pala, kun oli ihan pienestä asti seurannu hänen elämää ja ennenkaikkea biisien raskaista aiheista huolimatta hän oli yks niistä ihmisistä kenen ei olis koskaan uskonut päättävän oman elämänsä. 
Mut masennus on sairaus siinä missä esimerkiks syöpäkin. Tää tapaus viimeistään avas ainakin omat silmät sille tosiasialle.


Tässä linkki YouTubeen, biisi on yks Linkin Parkin viimeisistä biiseistä "One More Light", jonka Chester omisti Chrisille.

Tässä on myös Chesterin vaimon perustama "320 Changes Direction" järjestö joka levittää sanaa mielenterveydestä:
https://www.changedirection.org/320-changes-direction/

"Just 'cause you can't see it, doesn't mean it, isn't there"

"Vain koska et voi nähdä sitä, ei tarkoita etteikö se olisi siellä"

-Chester Bennington, Linkin Park - One More Light

maanantai 18. toukokuuta 2020

Charles Manson

Nyt on vierähtäny melkeen kuukaus viimeisestä päivityksestä, taas ison projektin jälkeen on pitkä tauko kun ei oo tullu kynään koskettu ollenkaan. Aattelinpa nyt jakaa tähän väliin sit vanhemman piirustuksen.

Tää piirros on herättäny kaikenlaisia reaktioita ihmisissä, aina ymmärryksestä vihastumiseen asti. Se on ihan ymmärrettävää tän henkilön kohdalla, mut toivoisin et ihmiset oppis näkemään asioita myös toiselta kannalta, kaikki kun ei aina ole niin yksinkertasta.

Kyseessä on siis Charles Manson, 60-luvulla vaikuttanut rikollinen ja median mukaan "sarjamurhaaja ja kulttijohtaja", jonka "seuraajat" murhasivat mm. näyttelijättären Sharon Taten.

Mua kiehtoo rikostarinat koska on jännittävää yrittää päästä rikollisen pään sisälle ja ottaa selvää mitä heidän mielessä liikkuu, miks ne käyttäytyy just sillä tavalla ja mikä heidät on ajanut kamaliin tekoihin.

Omasta mielestä tässä Charlesin tapauksessa on syytä katsoa hänen lapsuutta, joka varmasti vaikutti siihen millanen ihminen hänestä tuli vuosien varrella. Hän ei koskaan tavannut biologista isäänsä ja hänen äitinsä oli alkoholisti joka ei halunnut eikä pystynyt huolehtimaan Charlesista, minkä takia hän ajautui ensimmäisiin pikkurikoksiin kuten ruuan varastamiseen ja autovarkauksiin.
Charles asui lapsuutensa poikakodeissa kun hänen äitinsä joutui vankilaan. Poikakoulussa, mistä hän karkasi useita kertoja, häntä hakattiin toistuvasti henkikökunnan ja muiden poikien toimesta.

Vasta 32 vuotias Charles oli istunut suurimman osan elämästään vankilassa, kun hän vapautui vuonna 1967.
Tänä aikana hän oli löytänyt musiikin ja opetellut soittamaan kitaraa. Los Angelesin kaduilla pyöriessä Charles tutustui nuoriin tyttöihin, jotka olivat joko karanneet kotoa huonojen kotiolojen vuoksi tai heitetty kadulle. He muuttivat yhdessä Spahn Ranchille, George Spahnin omistamalle tilalle jossa on kuvattu lännenelokuvia ja TV-sarjoja. George antoi Charlesin ja kumppanien muuttaa tilalle asumaan jos he auttaisivat pitämään huolta mm. hänen hevostilasta.

 Siihen aikaan The Beatlesin kanssa musiikkimaailmassa kilpaili The Beach Boys yhtye, jonka rumpalin Dennis Wilsonin kanssa Charles ystävystyi ja hänelle tarjottiin levytyssopimusta. Sitä ei kuitenkaan syntynyt koska Dennisin veli Brian, The Beach Boysin laulaja ei pitänyt Charliesta.

The Beach Boys äänitti ja julkaisi kuitenkin biisin "Never learn not to love" omana biisinään, joka on Charlesin kirjoittama biisi ja oikealta nimeltä "Cease to exist". Charles ei saanut tästä minkäänlaista tunnustusta tai rahaa, mikä ihan ymmärrettävästi suututti häntä.

Terry Melcher, The Beach Boysin tuottaja ei näin myöskään suostunut äänittämään Charlesin biisejä, ja alkoi pelkäämään Charlesia niin paljon että muutti pois kotoaan Cielo Drivelta, jonne hänen jälkeen muutti Sharon Tate puolisonsa Roman Polanskin kanssa.

Charlesin ja tämän niin kutsutun "perheen" piirissähän oli paljon huumeidenkäyttöä mikä tietysti pehmentää nuorten aivoja aika hyvin.. Charlesia pidettiin yli-ilmisenä ja taitavana manipuloijana joka piti perhettä koossa huumeiden avulla. Charles kuitenkin itse on aina sanonut että kaikki olivat vapaita lähtemään omille teilleen jos halusivat, ja itekkin uskon tähän täysin. Mut mihin ne nuoret oisivat voineetkaan lähteä, kun ei heillä ollu muuta paikkaa mihin mennä? Ehkä juurikin se oli osa sitä manipulointia.

Väitetään et Charles määräsi perheensä murhaamaan kaikki ketkä Cielo Driven talossa oli. Sanotaan myös et hän puhui rotusodasta ja yritti lavastaa murhat mustien tekemäksi. Asiasta on esitetty niin paljon eri skenaarioita etten ite tiedä yhtään mikä on totta ja mikä ei tai ketä uskoa.

Itse murhista en nyt kirjota. Kuitenkin, kaikki päättyi vuonna 1969 niin, että kaiken kaikkiaan 9 ihmistä sai surmansa, ja Susan Atkins, Patricia Kreinwinkel, Charles "Tex" Watson, Leslie Van Houten, Bobby Beausoleil ja Charles Manson saivat kuolemantuomion. Tuomiot kuitenkin muutettiin elinkautisiksi vuonna -72 kun Kalifornia kielsi kuolemanrangaistuksen.

Charles ei ite osallistunut fyysisesti murhiin. Henkisesti? Mahdollisesti. Oisko murhia tapahtunu jos hän ois saanu levytyssopimuksen? En usko. En silti voi syyttää tapahtuneista pelkästään The Beach Boysia. Kaikki nää tekeekin tästä niin mielenkiintosen aiheen pohtia.

Ite tunnen myötätuntoa Charlesia kohtaan sen verran, et mun mielestä hän oli vaan väärin ymmärretty ja väärin kohdeltu ressukka joka ei tiennyt miten sopeutua yhteiskuntaan koska hänellä ei ollut koskaan elämässään, varsinkaan nuoruudessaan aikuista joka olis opettanu hänelle oikean ja väärän. Tai edes kohdellut häntä hyvin. Väittäisin et vähemmästäkin kasvaa pikkasen kieroon.

Haluisin ihmisten tietävän Charlesista kaikesta pahasta huolimatta sen että yli kaiken hän rakasti luontoa ja puhui sen puolesta. Joka haastattelussa joka hänestä vuosien varrella tehtiin vankilassa, hän paasasi ilmastonmuutoksesta, ihmisten itsekkyydestä ja siitä miten ihmiset ei välitä luonnosta ja tuhoaa maapallon. Ja onhan se joka päivä vaan enemmän ja enemmän totta.

YouTube on täynnä Charlesin musiikkia jota hän äänitti ennen vankila-aikoja, ja myös vankilassa äänitettyjä biisejä. Suosittelen kuuntelemaan ja unohtamaan hetkeks kaiken sen mitä hänestä tiedät, ja ajattelemaan häntä vain muusikkona. Niin sen ois pitänyt mennä, ja niin hän ois sen halunnut menevän.
Tässä yks mun lemppari biiseistä "Invisible Tears", suomeksi "Näkymättömät kyyneleet"


Charles kuoli marraskuussa 2017 hengitysvaikeuksista ja syövästä johtuneeseen sydämenpysähdykseen 83 vuotiaana.


"Maybe when you see the world dying, you realize how real i tried to be."

"Ehkä sitten kun näet maailman kuolevan, ymmärrät miten aito yritin olla."

- Charles Milles Manson


Peace, Lanette

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Johnny Depp 2

Pari päivää sitten alotin toista Johnny Deppiä, joka on tällä kertaa iso koko, eli A3. Tuli vaan semmonen olo et tästä on saatava iso, koska oon sen verran kova Deppi-fani et saatan laittaa tän makkarin seinälle (koska siellä on omat ja kumppanin kitarat ja muutenkin intiaansälää, niin loogisesti hänkin kuuluu sinne) ;)

Johnny on sanonu et hänen isoisoäitinsä oli luultavasti intiaani, minkä vuoksi Comanche-alkuperäiskansalaisten ryhmä teki Johnnysta heidän kunniajäsenen vuonna 2012.

Kyl hänes on omasta mielestä aika paljonkin intiaanin näköä :)

Johnny on soittanut Hollywood Vampires nimisessä bändissä mm. Alice Cooperin kanssa vuodesta 2015 lähtien. Tässä on linkki mistä voit mennä kuuntelemaan Johnnyn laulaman David Bowien biisin, "Heroes":


Tällä kertaa muistin ottaa myös vaihekuvia:

Tästä kaikki alkoi. Pari hassua viivaa mihin suurinpiirtein tulee nenä ja suupielet.. 

Muutaman kerran täs vaiheessa tulee tehty uusiks kaikki pikkujuttuja, esim. kulmakarvojen pituutta ja paikkaa tuli vaihdettu, sormien asentoa ja nenän leveyttä.. Nää on lähinnä semmosia suuntaa antavia viivoja, kasvojenkin leveyttä tuli mutettu sitä mukaan mitä varjostuksia teki.

Aika usein alotan oikeesta silmästä, (edestä katottuna vasemmasta). Se tuntuu vaan jotekin luontevammalta. 

Korjailin silmäpusseja ja ryppyjä varmaan kymmeniä kertoja piirroksen edetessä. Jossain kohtaa luovutin ja päätin keskittyä poskiin ja huuliin. Nenä on semmonen et jos se menee pieleen niin se ei sit näytä enää samalta ihmiseltä. Senkin kans taistelin aika paljon enkä oikeen vieläkään oo täysin tyytyväinen siihen, mut en vaan saa sitä enää paremmaks.

Huomaa tässä kohtaa et olin unohtanu piirtää toisen korvan! En tiiä mitä siinä tapahtui et ajattelin siinä olevan vaan hiuksia, mikä ei sinällään sekään näytä yhtään pahalta, mut Johnny-fanit tietää et hänel on toisessa korvassa kolme hakaneulaa, niin pakkohan se asia oli korjata.

Kasvoihin ja hattuun meni aikaa noin 5-6 tuntia. Tässä ajassa oisin pienemmän piirroksen saanu kokonaan valmiiks, ehkä jopa kaksi, mut tähän halusin nyt panostaa kunnolla.

Lähikuvaa vielä naamasta.. 

..ja huivista.

Aina on juttuja joita vois tehä toisin, mut tässä kohtaa ei yleensä enää kannata lähtee korjailemaan, pilallehan se sit menee. Yhteensä tähän meni aikaa noin 12 tuntia, yhtenä päivänä tein kasvot ja hatun, ja toisena muut vaatteet. 

Niska ja selkä on edelleen kipeenä kun tuli oltu niin huonoissa asennoissa, et nyt täytyy pitää taas hetki taukoa. Kaiken kaikkiaa oon kuitenkin tyytyväinen tähän. :)

"I think everybody's weird. We should celebrate our individuality and not be embarrassed or ashamed of it" -Johnny Depp

"Minusta kaikki on outoja. Meidän pitäisi juhlia meidän yksilöllisyyttä eikä olla häpeissämme siitä."
-Johnny Depp

<3: Lanette


maanantai 20. huhtikuuta 2020

Andy McCoy

Muutama viikko sitten valmistunut Andy. Hänhän on siis entinen Hanoi Rocksin kitaristi ja varmaan yks suomen tunnetuimmista muusikoista. Joko juurikin Hanoin ansiosta mut varmaan myös näyttävän merirosvotyylisen ulkonäön ja hassun puhetyylin vuoksi.

Liivin tekeminen oli ehkä haasteellisinta, mut myös kivoin osuus tässä.

Andyn sosiaalisen median pitäjät jakaa joskus perjantaisin fanien taidetta Andystä, ja kysyivät lupaa jakaa tänkin piirroksen. Sitä ootellessa siis! :)



Tästä kuvasta ei nyt sen enempää ollu sanottavaa oikeestaan.. Suht nopee suttu lukuunottamatta tota liiviä, jossa meni aikaa kaikkein pisimpään.

<3: Lanette


keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Jonne Aaron

Niin ihana Negative yhtyeen solisti Jonne Aaron vuodelta 2018.
Nykyäänhän hänet paremmin tunnetaan iskelmälaulajana, mut ite sain kuulla Jonnesta vuonna 2003 kun hänen sillonen rokkibändi Negative julkas ekan levyn. Itehän olin sillon vasta 11 vuotias.

Mua harmitti kun mulla ei ollu Negativen levyä, eikä äiti kai suostunu ostaa sitä. Siihen aikaan kirjoteltiin viel kirjeitä ja läheteltiin ihan oikeeta fanipostia, joten kirjotin Jonnelle todella, siis TODELLA lyhyen ja ytimekkään kirjeen joka kuului muistaakseni kutakuinkin näin:

"Moi Jonne! Mä oon Laura 11v ja mä tykkään Negativesta tosi paljon, mut mulla ei oo rahaa ostaa teijän levyä. Mä en varmaan ikinä pääse teijän keikalle ku mulla ei oo rahaa siihenkään."

Voi hyvää päivää mikä ressukka.. Ilmeisesti niinkin ressukka et Jonne vastas mulle kirjeellä takasin!
Muistan sen hämmennyksen kun avasin kuoren, siel oli Negativen levy nimmareilla ja iso juliste johon Jonne oli myös kirjottanu jotain. Käskin iskän lukea sen kirjeen mulle ku en saanu käsialasta selvää.



Voi mä olin niin onneissani!! Kirjekuori ja sen sisältö on edelleen hyvässä tallessa, 17 vuoden jälkeenkin! Vaikee uskoo jotenkin et siitä on jo niin pitkä aika.
Kirje on kyl täs vuosien varrella jonkun verran haalistunu ja julisteen reunat on sinitarrasta ja nuppineuloista vähän revenneet, kun pitihän ne molemmat saada oman huoneen seinälle :)

Tän 17 vuoden aikana ehdinki nähdä Negativen niin monta kertaa etten pysy laskuissa. Kerran yhellä nimmarinjako keikalla (oisinkohan ollu 16 sillon) näytin Jonnelle sen kirjeen. Hänen ilme oli kyl korvaamaton ja yllättyneenä sano "Mä muistan tän!"

Toivottavasti viel joku päivä Negative palaa takas keikkalavoille! :)

"Love is a word, you gave it a name."
"Rakkaus on sana, sinä annoit sille nimen."
-Negative/Moment of our love

Love, Lanette


maanantai 6. huhtikuuta 2020

Ville Valo

Nyt mennään vähän ajassa taaksepäin, eli huhtikuuhun 2017.

HIM yhtye oli just kertonu lopettavansa pitkän, noin 27 vuoden mittasen musiikkiuransa, joten kunnianosotuksena vanhana HIM fanina piirsin Ville Valon.
Sinällään bändin lopettaminen ei tullu yllätyksenä, eikä ees harmittanut ku en ollu enää vuosiin kuunnelut HIMin uutta tuotantoa. Ehkä kolme ekaa levyä on niitä parhaimpia.

Näihin aikoihin mulla oli kipsi jalassa kun mursin nilkkani viimisillä liukkailla keleillä, joten en voinu oikeestaa muuta kun piirtää, kun ei päässy liikkumaan mihinkään moneen viikkoon. Sain onneks purettu sen kivun paperille vaikka käsittämättömän vaikeeta aikaa se olikin myös henkisesti; nilkan murtumisen lisäks just alkanu parisuhde oli koetuksella heti alkuunsa kun toinen asu toisella paikkakunnalla, ja yks mun rakkaimmista ystävistä menehtyi vuoden alussa.
Mut uskon et kaikesta pahasta seuraa aina jotain hyvää, ja et kaikella p*skallakin mitä tapahtuu, on jokin tarkotus. Juurikin tän jakson aikana kehityin piirtämisessä ihan älyttömästi!


Kuva on A3 kokoa, mikä on huomattavasti isompi mitä nykyään teen. Olin vähän yllättyny et onnistuin tekemään näinki isoja pieniä yksityiskohtia. Yleensähän oon tottunu siihen että yks silmä on suunnilleen etusormen kynnen kokonen, mut tässä silmä oli suunnilleen kahden peukalonkynnen kokonen!

Piirros jatkoi matkaa hyvälle ystävälleni. :)

"Music is my God, and it is the only love that has never left me."
"Musiikki on Jumalani, ja se on ainoa rakkauteni joka ei ole koskaan jättänyt minua."
-Ville Valo

LOVE, Lanette



perjantai 3. huhtikuuta 2020

Tilaustöitä otetaan vastaan!

Nyt on ollu taas tämmönen vaihe, ettei oo saanu paperille mitään eikä vanhoista piirroksistakaan oo saanu otettu uusia kuvia kun on ollu niin pimeitä päiviä. Ihan kaikista en saakkaan otettu uusia kuvia kun ovat menneet eteenpäin uusiin koteihin.

Haluisin siis tähän väliin mainostaa, et piirrän kyllä muitakin kuin julkkiksia ja teen tilaustöitä pientä korvausta vastaan :)


Ja viestiä voi tosiaan laittaa vaikka sähköpostilla: laura_timonen@hotmail.com
tai Instagramissa: lanetteart
tai Facebookissa: facebook.com/lanetteart

Ja toki jos joku näistä piirroksista mitä tänne blogiin laitan olis just semmonen minkä haluisit, niin sekin onnistuu! (alkaa meinaan kansiosta loppuu tila kesken) :D

Aurinkoisia päiviä ootellessa!

Terkuin, Lanette